perjantai 25. tammikuuta 2013

Valoisaa

Eilen oli ihanan aurinkoinen, vaikkakin kirpsakka keli. Minäkin päätin lähteä pidemmän mutkan kautta esikoistani eskarista hakemaan. Vesselille laitoin aurinkolasitkin päähän ettei häikäisty. Toivatkin tunnelmaa niin paljon, että melkopian rattaisiin nostamisen ja aurinkolasien päähän laiton jälkeen uni jo tulikin. Parempi ehkä niin, sillä tuuli oli aika terävä. Ja näin Vesseli saikin nukkua rattaiden suojissa päiväunensa. 

Tänään olimmekin laiskoja ja kuljimme autolla. Iltapalaksi porkkanakakkua ja huomenna Vekaralla onkin jääkiekkopeli. Sinne koko perheen voimin kannustamaan. 

Mukavaa viikonloppua !


keskiviikko 23. tammikuuta 2013

Talviset kenkäni

Hereillä ollaan jälleen, ainakin melkein. Vaikka ulkona valo lisääntyykin, niin väsymys vaan kasvaa. Unet eivät tunnu riittävän millään. Nyt kuitenkin pikku postaus niistä ihanista talvikengistäni. 

Nyt olen päässyt testailemaan talvisia popojani (Sorel Joan of Arctic) ihan kunnolla. Voin ilokseni todeta, että varpaitani ei ole palellut. Viileät ovat olleet kerran, väärän sukkavalinnan johdosta.

Normaalisti kengän kokoni on 36, nyt kuitenkin sovittelujen jälkeen päädyin 37 1/3 (6 US)kokoon.
Kenkä on sen verran sopiva huopatossuineen, että kenkään menee vain yksi sukka. Eikä sinne oikeastaan enempää tarvitsekkaan. Kengässä itsessään kun on tosiaan se huopatossu sisällä. 
Perus puuvillasukalla jäivät varpaani viileiksi. Olen enimmäkseen käyttänyt kenkien kanssa villapohja-sukkia. Sopivan ohuet, mutta antavat kuitenkin lisälämpöä jaloilleni. Jotka ovat siis erittäin helposti palelevaa sorttia. 

Kengät on nyt siis testattu ulkona ja jäähallilla. Vekaran jääkiekkoharjoitusen ajan, varpaani ovat pysyneet lämpiminä ilman mitään ylimääräisiä hypähtelyjä. Jes. Karvavarren kanssa ovat hieman pulleat toppahousujen alle laitettaessa, muttei se menoa ole haitannut. Myös farkkujen kanssa menivät oikein näpsäkästi. Lahkeet silloin luonnollisesti saappaan sisässä. 

Kenkiin olen ollut erittäin tyytyväinen. En ole vielä ainakaan liukastellut missään. Varpaani ovat lämpimänä pysyneet, toki voisivat olla ehkä kapoisemmat. "Aikamoiset lantsarit ja vielä kärppäkin niihin nyljetty" totesi rakas mieheni kengistäni. -Kiitos kultaseni. Minäkin tykkään kengistä.




tiistai 15. tammikuuta 2013

Voihan pissa!

Jokainen varmaan tietää, kuinka ihanaa on lapsista möyriä lumessa ja kiipeillä lumikasojen päällä. No eipä ole meillä. Tai kivaa varmasti olisi, jos kaikkialla ei olisi koiran pissaa ja kakkaa. Voi, että minun ärsytyskynnystä taas koetellaan todenteolla. Kyllä minä vielä nuo kadunvarret kestän, mutta kun kerrostalomme sisäpiha on merkattu jokaista lumikasaa myöten. Ihan sitä itseäänkin löytyy. 
Mukava tuolla nyt on sitten lasten kanssa touhuta. Varsinkin kun Vesseli on tämän tästä rähmällään.

Ehkä hitunen ymmärrystä löytyisi, jos ainoa kulkureitti olisi juurikin tuon sisäpihan kautta, vaan kun jokaisesta rapusta pääsee ulos myös suoraan kadulle. 

Laitoin merkin meidän terassin eteen, koska lapseni kulkevat siitä tuohon pihalle leikkimään. Tuskin mitään apua, mutta olenpahan ilmaissut mielipiteeni. 


lauantai 12. tammikuuta 2013

Meillä on unirytmi!

Nyt voin sanoa, että meillä on unirytmi. Siitä on  8päivää kun lopetin imetyksen kokonaan. Ensimmäiset 3 yötä, olivat todella raskaita. Ensimmäisenä yönä tunnin välein piti pompata ylös sängystä, seuraavana yönä vähän vähemmän jne. Joka yö oli askeleen helpompi. 

Nyt 3 yötä ovat olleet selvästi helpompia. Nukkumaan mennään n. 20 aikaan. Vesseli nukkuu 5.30 asti, jolloin herää ensimmäisen kerran. Annan hänelle mukillisen maitoa ja unia jatketaan x aikaa. Jos hyvin menee, kuten tänä aamuna. Niin nukumme 7.30 asti, jonka jälkeen nousemme puuron laittoon. 

Vesseli nukahtaa illalla itsekseen omaan sänkyynsä. Aamuyöllä maitonsa kanssa ei suostunut enää sänkyynsä jäämään, joten nostin hänet mukinsa kanssa kainaloon. Tähän järjestelyyn olen toistaiseksi tyytyväinen. Ei tarvinnut nousta 5.30 ;) 

Voisin sanoa unikoulun ja imetyksen lopetuksen tuottaneen tulosta. Meillä nukutaan  öisin. Ainakin viimeiset 3 yötä. Toivon todella, että nukumme jatkossakin.

Nyt siivoilemaan, suihkuu, kauppaan ja penkomaan varastosta vauvan vaatetta. Hyvä ystäväni tulee tämään käymään vauvamahansa kanssa. Emme ole hänen kanssaan nähneet koko hänen raskautensa aikana, joten hyvinkin on aika nähdä. Pitkään minä häneltä odottelinkin vauvauutisia. 
Takuuvarma vauvakuume tulee iskemään jälleen tänään (tai ainahan se on päällä), kun pikkuiset vaatteet käteeni saan. 

Mukavaa päivää kaikille :) 

Muutama päivä takaperin autoilemaan menossa. 

perjantai 11. tammikuuta 2013

Minä olen...

...vielä hetken 28vuotias. Tummista silmänalusista ja väsyneestä olemuksesta voisin kuvitella sen olevan enemmänkin. Ammatiltani olen sairaanhoitaja. Tälle hetkellä olen kuitenkin hoitovapaalla. Aamuisin en herää ilman aamukahvia. Olen addiktoitunut pepsiin. Sitä kuluukin luvattoman paljon. Suolaiset herkut ovat mieleeni enemmän kuin suklaa. Pystyn syömään paljon sipsejä. 

Pidän korkokengistä aivan älyttömästi ( ja kengistä muutenkin). Valitettavasti ne eivät oli kovin käytännölliset hiekkalaatikolla. Ulkonäköni kaipaisi muutenkin hieman päivitystä. Hyvin hyvin harvoin jaksan laittautua yhtään mihinkään (eräät saattaisivat sitä jopa toivoa). Omien vaatteiden hankinta on nykyisin erittäin vähäistä, kun ei tarvitse juurikaan lähikauppaa kummemmassa paikassa näyttäytyä. Kotona mieluiten kiskon colleget tai legginssit jalkaani. Olen siis keskittänyt rahojeni tuhlaamisen lastenvaatteisiin. Toisaalta, niitähän minä sitten katselen päivät pitkät. On siis ihan positiivista, että ne miellyttävät silmääni. 

Päivät kuluvat hyvin samankaltaisesti päivästä toiseen. Esikoinen on päivittäin muutaman tunnin eskarissa ja me pienemmän kanssa kotona kaksin. Harvemmin teemme yhtään mitään hyödyllistä. En kuitenkaan kaipaa vielä töihin, vaikka loppu syksystä olisi sellainenkin suunnitteilla.

Olen todella laiska tekemään kotitöitä, pyykit ovat kuitenkin hiljalleen tulleet pestyksi. Eikä mitään älytöntä kaaosta keittiöön ole päässyt syntymään. Odotankin kevättä, jos se vaikka toisi sellaisen raikkaan tuulahduksen tullessaan ja saisin siitä inspiraatiota. 

Ja kun minä keskityin itseeni..

...keskittyi Vesseli tyhjentämään meidän lehtilaatikon. 









Lisäys: ja todellakin olen kuviin meikannut. :) Säikähtäisittehän te muuten. 

keskiviikko 9. tammikuuta 2013

Vesselin välikausivaatetta

Kevät on tulossa. Ainakin kaikista kuvastoista päätellen. Alennusmyynnit kaiketi loppusuoralla, jotta kevät tamineille saadaan tilaa hyllyyn. Siispä piti vähän katsastaa kaapinperukoille, että mitäkäs me Vesselin vaatekaappiin kuuluukaan.

Vesselillä oli viime syksynä Molo Kids:n polly nordic vk-haalari. Kokoa 80, oikein hyvä syyshaalari. Piti veden ulkona ja heijastimia on reippaasti. Haalaria käytämme tulevana keväänäkin, jos se vain mahtuu. Naulakossa odottavat myös Polarn o. pyretin windfleece ja Molo Kids:n softshell. Molemmat ovat kokoa 80. Tällä hetkellä takit ainakin mahtuvat, mutta talvea on vielä jäljellä. Keväällä nähdään miten käy.

Uutena välikauteen tulevat alennusmyynneistä ostetut Polarn o. Pyret:n tummansiniset vk-housut sekä turkoosin värinen vk-takki. Molemmat kokoa 86. Housut olivat sovittaessa aikamoiset jätit vielä. Hoikkapoika näkyy tämä nuorimmainen olevan esikoiseen verrattuna.

Jalkoihin Vesseli saa sateella Vekaran vanhat nokian kumitaappaat kooltaan 23. Kaapista en löytänyt seuraavaa kokoa, siis varastoon penkomaan laatikoita. Olenko minä muka jostain ehtinyt luopua. Hah.
Kuivalla kelillä ja kauppareissuilla jalkaan tulevat Kavat kävelykengät tai Adidaksen tennarit.
Mahdollisesti jotkin "rymy" kengät/lenkkarit täytyy vielä hommata..

Molo kids Polly Nordic

Polarn o. Pyret
Polarn o. Pyret & Molo Kids
Nokia kumisaappaat, Vekaralle muinoin hankittu

Kavat

Adidas

sunnuntai 6. tammikuuta 2013

Vesseli 1v4kk

Vauvastani on todellakin tullut taapero. Ikää hänellä on nyt 1v4kk. Taidot ovat kasvaneet kovasti. Vesseli osaa kävellä, juosta, kiivetä, syödä itse, kiukutella, tahtoa..sekä jammailla musiikin tahtiin.
Lempileikkeihin kuuluu sohvalla möyriminen, isoveljen kanssa touhuilu (hyvässä, että pahassa). Hän osaa pinota muutaman palikan päällekkäin ja laittaa pyöreän palikan oikeasta aukosta laatikkoon. Autoilla ja junaradoilla leikkiminen on myöskin erittäin mukavaa puuhaa.
Äiti on edelleen tärkein ihminen maailmassa ja perheen ulkopuolisia jäseniä, jopa mummoja ja ukkia vierastetaan todenteolla.  Toisinaan riittää pelkkä ovikellon soiminen paniikin omaiseen "apua sieltä tulee kohta joku" -huutoon.


Hän osaa muutamia sanoja

Äiti
Hyvä
Kuka
Hii-aa (hiljaa)
 Isi (on sanonut kerran)
kakka

Unikolua käydään, jos näin saa/voi sanoa. Yöt sujuvat todella vaihtelevasti. Nyt tissittömyyttä on  kestänyt kaksi vuorokautta. Viimeyö sujui jo hieman paremmin, edelliseen tunninvälein heräilyyn verrattuna. Itse en mennyt ajoissa nukkumaan. Katselin elokuvaa puoli kolmeen asti (tiedän, tyhmä olin). Vesseli meni nukkumaan 20.30, nukahtikin oikein nätisti heti. Nukkui ainakin siihen klo03 asti. Tämän jälkeen heräiltiin kyllä useaan. Kellosta ei kuitenkaan mitään havaintoa. Lopulta nousimme seitsemän aikaan ylös. Ei mielestäni Vesselin osalta mitenkään huonoyö.  Aamupuuro maistuu nyt todella hyvin. Ehkäpä juuri siksi, ettei aamuyöllä tankkailla tissillä.

Olen pysynyt lujana! Ja heräilyistä huolimatta olen hänet omaan sänkyynsä laittanut uniaan jatkamaan. 

Nyt koluamaan kaapit läpi, mitähän sitä kevääksi lapsille ylle... 
 




lauantai 5. tammikuuta 2013

Unettomia öitä, jatkoa.

Päätinpä eilen illalla sitten ryhtyä tuumasta toimeen. Ei iltatisuttelua, eikä varsinkaan öisin. Noh. 
Yöunille käytiin vasta 22.00 (päiväunet eivät menneet päivälläkään suunnitelmien mukaisesti). 
Vesseli heräsikin 00-01-02-....-6.30 sitte noustiin ylös. Tunnin välein siis herätty. Osan yöstä nukuin käsi pinnasängyssä. En tiedä onko sekään nyt erityisen hyvä asia, mutta saimme sen ansioista nukkua ainakin 10min enemmän. Voin sanoa, että kyllä usko meinasi itellä loppua siinä kello 3 ja 4 välimaastossa. Enimmäkseen kaiketi odotin aamua, jotta voi nousta ylös väsymyksestä huolimatta.

Kun Vesseli yöllä heräsi ja nousi pystyyn huutamaan, odottelin hetken ennen kuin tein mitään. Toivoen, että hän rauhoittuisi itsestään. Eipä muuten kertaakaan rauhoittunut. Noustava siis oli. Kampesin itseni sängystä ja kippasin Vesselin pötkölleen, yleensä useamman kerran tämän sain tehdä. Hetken tassutellen (?) ja silitellen. Lopulta riitti pelkkä käden päällä pitäminen (täytyy ehkä hakea kaurapussi takaisin vanhemmiltani). Kuitenkin yritin siirtyä takaisin omaan sänkyyn ennenkuin Vesseli nukahti uudelleen, mutta olisi kuitenkin rauhoittunut. Ottaen huomioon myöhäisen/aikaisen ajankohdan tälle ajattelutyölle, niin en voi mennä vannomaan, että kaikki meni niinkuin oppikirjassa. Hoh. Osan yöstä siis nukuin käsi pinnojen välissä, Vesselin kädestä kiinni pitäen. Siitäkään ei saa tulla tapa. Vesselin sänky on makuuhuoneessa, omamme vieressä. En todella tiedä onko siitä hyötyöä vai haittaa unikoulumme kanssa. Muuta paikkaa nyt vain ei ole. Jatkossa olisi ajatuksena saada pojat samaan huoneeseen. 
Vesimuki aiheutti yöllä enemminkin raivokohtauksen, kuin helpotuksen janoon. 

Aamu sen sijaan on sujunut ihan rattoisasti. Aamupuuro maistui pojalle hyvin, kun ei ollut aamuyötä tissillä tankkaillut ja lupsutellut. Eikä muutenkaan roiku kokoajan helmoissa ja rintanikin on jättänyt rauhaan. 

Ehkä tämä tästä hiljalleen. En uskonutkaan tämän olevan helppoa, kenellekkään. 

Autoleikit ovat tämän hetken ykkösjuttu


perjantai 4. tammikuuta 2013

Unettomat yöt

Vähäisiksi ovat meidän perheen unet taas käyneet. Unikoulu auttoi siihen pisteeseen, että illalla nukahtaminen sujuu hyvin. Omaa heikkouttaan voi syyttää siinä, että 00-02 eteen päin sitten hypätäänkin pystyssä tuon tuosta. Imetystä en ole saanut vielä lopetettua kokonaan. Se luultavasti auttaisi tämän asian kanssa myöskin. Vesimuki on Vesseliä varten sängyn vierellä, jos jano yllättää niin sen on kelvattava tai sitten on ilman. 

Onko Vesseli valmis tähän? Olenko minä valmis tähän? Lapsethan sopeutuvat hyvin, mutta entäs minä. Itse ehkä jaksaisin vielä tätä sähläystä öisin, kun ei töihin tarvitse mennä aamulla. Siinä se ongelma taitaa ollakkin. Etten itse ole valmis. Miksi ihmeessä en ole. En pidä imetyksestä enää ollenkaan. En pidä, että rintojeni kimpussa ollaan koko ajan. 

Lupaan itselleni, ainakin yritän. Että aloitamme unikoulun uudelleen öiden osalta ja kyllä se on tuo imetyskin lopetettava kokonaan. Päivisin Vesseli ei enään rinnalla olekkaan ollut. Mutta vielä tuo ilta ja aamuyö/aamu pois. Voihan hiisi. 

Niin ja Vekaralle posti toi kouluun ilmoittautumis paperit. 
Minun pieni aloittaa ihan oikeasti koulun syksyllä.




torstai 3. tammikuuta 2013

Liebster Blog


Kyseessä on Liebster-palkinto, jonka ajatuksena on saada huomiota blogeille, joilla on alle 200
 seuraajaa. Liebster tarkoittaa rakkain tai rakastettu, mutta voi tarkoittaa myös suosikkia.

Säännöt:

1. Kiitä antajaa ja linkitä bloggaaja, joka antoi haasteen sinulle.


2. Valitse viisi blogia (joilla on alle 200 lukijaa) ja kerro se heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa


3. Toivo, että ihmiset, joille jätit palkinnon, antavat sen eteenpäin heidän viidelle suosikkiblogilleen.


*Kiitos *Mikonpoika* mukavasta tunnustuksesta! :)

* Tahdon jakaa tämän tunnustuksen seuraaville, osa heistä jo varmasti tämän saaneetkin



Viisi asiaa, jotka tuovat hyvää mieltä:

Hyvät ystävät 
Herkut (sipsit, suklaa jne.)
Kunnon yöunet (eipä ole hetkeen täällä päin näkynyt)
Shoppailu
Hyväntuuliset lapseni

Viisi asiaa, joita tarvitset päivittäin:

Kahvia, ilman sitä en toimi
Pehmeät ja lämpöiset sukat
Jotain sokerista
Blogi hetkeni
Päiväunet (valitettavan harvoin toteutettavissa)

Viisi kirjaa, joita suosittelet muille:

Yösyöttö - Eve Hietamies
Juoppohullun Päiväkirjat - Juha Vuorinen
Mauri Kunnaksen lastenkirjat
Himoshoppaajan vauva - Sophie Kinsella
Ensiapu-opas

Viisi kaikkien aikojen suosikkilaulajaa/-yhtyettä:

Chisu
Jenni Vartiainen
Kotiteollisuus
Apulanta (teiniaikojeni ehdoton ykkönen, joten siitä ei voi jättää pois)

Viisi materialistista joululahjatoivetta:

Talvisaappaat (tulossa)
Oma Käsilaukku (hoitolaukkuun kyllästynyt)
Villasukat
Onepiece tai joku vastaava haalari minulle

Viisi lempiruokaasi:

Kana ja riisi, aurajuustokastike (mieheni osaa tehdä sen hyvin)
Muussi ja lihakastike
Muutenkin kotiruoka uppoaa parhaiten (olin 7vuotta hampurilaispaikassa töissä)

Viisi paikkaa, joissa haluaisit käydä:

Thaimaa
Lontoo
Yhdysvallat
Lappi isolla L:llä. 
Pariisi

Viisi adjektiivia, jotka kuvaavat sinua:

Laiska
Malttamaton
Epäjärjestelmällinen
Puhelias
Laiska

Viisi asiaa, joista unelmoit:

Matkustelu
Oma asunto, rivitalo yai paritalo... 
Lapsille hyvä tulevaisuus
3.lapsi (krooninen vauvakuume)
Rajaton shoppailu ;)

Viisi elämänohjetta tai mottoa, jotka haluat jakaa kaikkien kanssa:

Aina tulee seuraava uusi päivä.
Kaikki ei todellakaan mene kuten strömsöössä. 
-----

Vielä kerran Mukavaa alkanutta vuotta 2013!